maanantai 4. kesäkuuta 2018

Ahvenanmaa 2018. Päivät 6 ja 7.

Torstain sää oli viikon upein ja lähes tyyni meri helli kalastajia. Tyyni sää tekee kuitenkin merilohen uistelun usein haastavaksi ja ainakin meidän venekunta on usein kontannut juuri näissä sääolosuhteissa.
Sää helli uistelijoita
Tälläkin kertaa aloitimme uistelu jo tutuksi tulleilta alueilta ja erityisesti kiersimme keskiviikon ottipisteitä, mutta tapahtumia ei kuulunut. Iltapäivällä päätimme siirtyä keskiharjanteelle ja valua sitä pitkin alkuviikon iltapisteille. Myös tämä alue vedettiin ilman tärppiä ja jatkettiin iltapisteiden yli takaisin satasen käyrälle ja siitä kohti aloituspaikkaa. VHF oli hiljainen ja kalantulo oli todella nihkeää.
Kellon ollessa jo yli viisi iltapäivällä tapahtui viimein. Kesken rauhallisen rupattelun säikäytti Döörin kova parkaisu porukan. Sisin plaanari palkittiin hurjaa vauhtia ja lohi oli kelpuuttanut 30g painon takana vedetyn Salsan Camo teippisen uv-levyn ja läppärivihreän uv-kypärän. Kalan menohalut oli kovimmat mitä meille on koskaan sattunut ja hetken jopa näytti että siima loppuu kelalta. Kovan alun jälkeen kala jaksoi vain junnataja 15 minuutin väsuttelyn jälkeen oli kyydissä n. 13 kilon kala. Ensi parkaisussa siima leikkasi toisen plaanarisiiman poikki, mutta onneksi menetimme vain pikkuplaanarin sillä levy roikkui myös tässä väsytys siimassa. Tämä väsytys saatiin myös kuvattua GoProlle tärpistä alkaen, joten soittoa voidaan kuunnella pitkin talvea.
12+ iltapäiväkala
Parin tunnin vedon jälkeen nostimme kamat ja painuimme mökille iltatoimille.

Viimeisenä vetopäivänä oli ennustettu iltpäivästä kovenevaan tuulta, joten merelle suunnattiin hieman normaalia aiemmin. Viimeisen vetopäivänä tunnit eivät meille enää lisäkaloja tarjonneet, joten kolmen maissa iltapäivällä suuntasimme pakkaamaan tarvikkeita. Rane ja Arto onnistuivat keskiharjanteella ja saivat vielä kaksi kalaa, joista suurempi oli yli 13kg.