Ahvenanmaa 2019 päivät 3 ja 4

Maanantaille säätiedotus lupasi hyvää kalakeliä koko päiväksi. Haikala aloitteli eilisltä mestoilta löytäen niin lämmintä vettä kuin massiivisia syöttikalaparviakin. Päivän mittaan rinki laajeni, mutta vavat eivät taipuneet. Alueelta saatiin kalaa ja mökkikylän veneisiinkin nosteltiin useita yli kympin kaloja.
Illasta tunnelma alkoi väsyneessä venekunnassa olla jo melko apaattinen, kun viereisestä veneestä soiteltiin että heidän pisteeltään on noussut useita kaloja. Tästä saimme uutta tamoa ja aloimme kiertää poikien kanssa jonossa pistettä.
Aurinko alkoi jo laskea ja Haikalassakin jouduttiin univajeisena ottamaan pieniä torkkuja keulakabiinissa, nukahtipa kippari kerran rattiinkin.
Meillä ei keppi heilunut ja lopulta päätimme pisteen kierron pitkään myötätuuliliukuun läpi kortsun ja kohti majoitusta.

Mikko paisteli juuri iltapalksi hampurilaisia, kun porukkamme ensikertalainen Mika kyseli että miksi tuo yksi vapa on niin mutkalla... "KALA!" huuto hävitti väsymyksen ja pitkän päivän jälkeen siiman päässä oli kuin olikin Itämeren lohi. Joni väsyttämään ja pojat purkamaan perää. Väsytys kesti reilun kymmenen minuuttia ja 10g painon sekä Coho Blue yhdistelmän takaa haavittiin 11kg kala tunnelmaa keventämään.

Hämärissä olikin sitten mukava ajella kotirantaan ja todeta miten lohenuistelussa hyvän ja huonon päivän ero on melko iso.

11+ ja targasta tippunut Mörkö

Neljäntenä päivänä palasimme taas samoille käyrille jo aamutuimaan, koska iltapäivästä oli luvattu selvästi kovenevaa tuulta.

Parin tunnin uistelun jälkeen lähti sisin plaanari peruuttamaan ja Salsan Came teipattua uv-levyä ja läppärivihreää/kulta uv-huppua 30g takaa vietiin. Vene myötätuuleen ja Mika vapaan ja muut perää tyhjentämään.

Kala tuli veneen perään varsin nopeasti. Se näytti ehkä 8-9kg hopeatorpedolta, joka piristäisi kummasti nahkeasti alkanutta reissuamme. Juuri kun valmistauduimme haavitsemiseen se kuitenkin hyppäsi ja irtosi.Laitoimme uutta matoa koukkuun ja palasimme samoille alueille pyörimään, mutta uutta tärppiä ei vaan kuulunut.

Iltapäivästä tuuli yltyi jo 10m/s lukemiin puuskien ollessa 13 m/s. Isot aallot vyöryivät etelästä ja vastatuuleen uistelu oli jo melko hankalaa. Päädyimmekin sitten pitkän vastatuuli vedon jälkeen kääntämään paketin myötätuuleen ja ottamaan pitkän liu´un kohti kotirantaa ja keittämään päivän pastat.

Höyryävä pasta upposi miehistön kitusiin, kun Mikko karjaisi takilan lauenneen ja samaan aikaan myös räikkä alkoi huutaa. Pompattiin ylös ja samalla toiseltakin puolelta lähti takilasta lohi räikkä parkuen. Mikko ja Mika vapoihin ja Joni tekemään haavitsemistilaa veneen perään.

Merien Master Chef työssään

Jälkimmäinen lohi irtosi valitettavasti ensimmäiseen syöksyyn, mutta toisesta takilasta haavittiin kyytiin kaunis 8,5kg kala. Kyytiin tullut lohi kelpuutti Salsan PuruvesiSpecial levy ja huppu yhdistelmän seitsäsmästä metristä, kun taas karannut kala saman valmistajan Lapinkulta combon kahdeksasta metristä.


Kun selvitimme välineitä pärähti katolla vielä yksi räikkä ja päivän päätteksi saimme todeta myös sieltä täkyn kadonneen, joten neljästä lohikontaktista saimme vain yhden ylös, joka ei ole kovinkaan mairitteleva prosentti. Tämä kala löi Karkuri Rugen kromi levyn ja Haras golden choice hupun takana uitettuun Ottotäkyn salakkaa plaanarista 10g:n painon takaa.

Totesimme tuulen edelleen yltyneen ja myötä aallon olevan ainoa järkevä vetosuunta. Lopetimme päivän lähelle Eckerön väylää ja ajoimme kalan savustukseen ja kalustohuoltoon kotirantaan jo kahden maissa iltapäivällä.

Sharkit rannassa

Ahvenanmaa 2019 päivät 1 ja 2

Lauantai aamuna 25.5. saavuimme sateisen Ahvenanmaan läpiajon jälkeen mökkikylään aamu viiden aikaa. Nopea veneiden valmistelun ja majoittumisen jälkeen suunnattiin merelle. Illasta koveneva tuuli lyhensi kalapäivää, joten suuntasimme lähialueille Kortsun seudulle täkyjä laskemaan.
Haikalan osalta päivä sujui rauhallisissa merkeissä ja iltapäivällä yltyneen tuulen takia suunnattiin rantaan ruoan laittoon ja valmistautumaan seuraavaan täyteen vetopäivään. Samuli porukka haavi kyytiin yhden noin kuuden kilon kalan.

Sunnuntai aamuna suunnattiin täyteen uistelupäivään rauhallisen aamun jälkeen. Hienossa kelissä koetettiin hakea lohikontaktia rantapenkasta lämpimän veden rajoja seuraillen. Pitkällä iltapäivän puolella löysimme Lowrancen lämpöjäljen avulla mielenkiintoisen melkein asteen ympäristöä lämpimämmän alueen, johon päätimme jäädä pyörimään ja aloittaa pastan keiton. Juustopastat jäis sitten lautaselle kun ylin takilakeppi ja vapaasti hengittävä Salsan Coho Blue salakalla lähti lohen matkaan ja lyhyen väsytyksen jälkeen 7,5kg kala haavittiin kyytiin. Iltapäivä junnattiin samoja alueita, mutta vavat eivät enää taipuneet. Yleisesti lohta nousi varsin hyvin ja mökkikunnan toinen porukka toi rantaan kaksi kalaa.

Reissun eka pötköttää verestyspaljussa.

Ahvenanmaa 2019 loppureissu päivät 5,6 ja 7

Viidennen päivän sääennuste lupaili taas illaksi kovenevia tuulia, joten aikainen kellon soitto herätteli taas kalastajia ja Sharkit liuku avomerelle jo seiskan aikaan. Aloituspaikkana samat tutu mestat.
Heti vieheiden laskusta kuului alueelta VHF:n kautta kalatapahtuia, joten meidän ei auttanut kuin uskoa omiin pisteisiin. Salmon Sharkin kanssa ajettiin vastakkain ja puhuttiin puhelimessa aamun kalattomuudesta kun heillä lähti kala ja puhelu katkesi lyhyeen. Salmon Shark valui kauas ottipisteeltä ja ilmoitti noin puolentunnin kuluttua komeasta 13+kg lohesta. Tämän innoittaman jatkoimme omien pisteiden höyläämistä.

Yhdellä lenkillä saimme seuraksemme Harri Hylkeen, joka leikki plaanareilla ja kävi välillä kurkistamassa myös potkurivirrassa kalastajia. Erään plaanarileikin päätteksi jarru surahti ja alouimme katsella mihin kelkkaan Harri tällä kertaa osui. Yksi lappu kuitenkin jäi koko ajan rivistä, jolloin Mikko nappasi vavan käteen ja totesi lohen olevan kiinni. Edellisenä päivänä karkuutuksen päättyneen kalatapahtuman antanut setti UV-kameleontti levy ja läppärivihreä/kulta UV-huppu oli kelpuutettu tuomarien toimesta 25g takaa ja kohta 7+ kala potki haavissa. Kun venekunta vielä ihmetteli tätä tapahtumaa surahti räikkä uudelleen ja nyt vietiin  Rugen kromi levyä ja huppua myöskin 25g painon takaa. Hieman pidemmän väsytyksen jälkeen haavittiin päovän toinen ja nyt 8 kg painanut kala kyytiin. Tuuli alkoi hiljalleen nousta ja oli aika nostaa kamat ylös ja siirtyä huoltotehtäviin ja kauppareissulle rantaan.

Mika ja viidenne päivän lohet

Kuudentena päivänä lähdettiin jälleen illasta kovenevan tuulen takia ajoissa vesille. Luonnollisesti valittiin taas sama alue ja heti vieheiden laskun jälkeen iskikin jo ensimmäinen kala kiinni. Mika vapaan merilohineitsyyttä karistamaan ja me Mikon kanssa rutiinin omaisesti valmistelemaan venettä haavitukseen. Mukavan n. 1o min väsytyksen jälkeen pötkötti veneen lattialla jälleen meille reissun normikooksi jäänyt 8+ kala. Lohi hyväksyi viimeiseksi syötikseen 20g:n tkana vedetyn Salsan Haras golden choice hupun ja kromi Rugen levyn.

Laskettiin releet takaisin vetoon ja suunnattiin samoille pisteille uudelleen pyörimään ennen kuin tuuli alkaisi yltyä. Vedimme iltapäivän viimeistä vastatuulivetoa aaltojen koon jo kasvaessa, kun taas pikkuplaanari peruutti ja aikaisempien vuosien ottisetti Salsan Betsy levy ja greeen cartreuse huppu oli löytänyt ottajan 15g takaa. Melko lyhyen väsytyksen jälkeen päivän toinen lohi oli tosi ja laatikkoon sujautettiin 6+kg kala. Pitkän myötätuulivedon jälkeen todettiin aallon korkeus niin isoksi että oli aika siirtyä mökille odottelemaan viimeistä vetopäivää ja upeaa kalakeliä.

Joni ja kuudennen päivän kalat.

Viimeisen vetopäivän ainoaksi tapahtumaksi jäi alkuiltapäivästä tarttunut possu, jonka väsyty kesti yli puolitoista tuntia ja tänä aikana kala ei antanut mitään antautumisen merkkejä vaan sukelsi toista kymmentä kertaa pinnasta 20metrin syvyyteen , josta se pumpattiin aina vaan uudelleen pintaan. Lopulta houkutinlevyn lukko petti ja jätti jatkoi matkaa kohti kutujokea. Tämä Mörkö särki myös houkutuslevyn ja vei matkaansa Salsa coho blue hupun.

Kalan karkuutuksen jälkeen istuimme hetken tappiota niellen, jonka jälkeen todettiin reissu erittääin onnistuneeksi, nostettiin vieheet merestä viimeisen kerran ja suunnattiin Käringsundiin bisselle ja pizzalle.

Olemme monta kertaa kuulleet tarinoita näistä lohista, jotka ei tule kyytiin ja väsytykset päättyy kalastajan tappioksi, mutta nyt saimme sen kokea itsekin. Muutama vuosi sitten saimme 21,5kg kalan noin puolen tunnin väsytyksen jälkeen, Tämä yksilö oli kooltan jossain tuolla samoissa luokissa, mutta jostakin kumman syystä se ei millän väsynyt. Raksikoukut oli kiinni suussa.

Näin lähellä Mörkö kävi

Kausi 2019

Talven hellittäessä otteensa on aika suunnitella tulevan kesän kalastuskujeita.

Kausi starttaa perinteisesti Ahvenanmereltä 22 viikolla. Matkaan lähdetään 24.5. ja Finnlines kyydittää meidät takaisin mantereelle aamuyöllä 1.6. Paluuaikataulua muokattiin edellisistä vuosista niin että saamme vielä pakkailun lomassa pitää mökin, syödä, saunoa ja lepäillä rauhassa ennen lauttajonoon siirtymistä.

Reissu tehdään perinteisestä poikkeavalla kokoonpanolla, kun Samulin jälkikasvua lähtee Salmon Sharkin miehistöön. Allekirjoittanut ja Mikko lähtee Haikalalla, Sivosen Mika kolmantena lenkkinä.

Toinen päätapahtuma on Kuhakunkku, joka tänäkin kesänä kilpaillaan Paltamossa Heinäkuun lopulla. Mökki on jo varattu, mutta miehistö selviää vasta myöhemmin kevään mittaan.

Muutoin pyöritään pääosin Pohjois-Karjalan kuhavesillä niin vetäen kuin heittäenkin sekä tietysti Mikon toimesta Suomenlahden parhailla mestoilla Jigi Busterilla heitellen.

Muutama Jokikonecupin kisa tulee varmasti mahtumaan myös kalenteriin, mutta katsotaan niitä sitten myöhemmin.

Uutena juttuna ilmoittauduimme ja saimme paikan Happy Angler Challenge heittokalastus kilpailuun syyskuun alussa. Erittäin mielenkiintoinen tapahtuma, joka lisää kesälle varmasti treenireissuja heittokalastuksen parissa.

Varuste puolella on pääosin keskitytty pakkien täyttämiseen. Erään kalastusvälinekaupan loppuunmyynnistä tarttui kuitenkin mukaan painevesipumppu, joka pitäisi asentaa Sharkiin ennen kauden alkua. Tämän avulla on helppo pitää avotilat puhtaina myös kesken kiihkeimmän kalastuksen. Lisäksi suurta mielenkiintoa on herättänyt Lowrancen uusi Live sarja, mutta hankintoja ei vielä ole tehty.

Kuhakunkku 2019

Kuhakunkku 2018

Suomen suurimpaan vetouistelutapahtumaan kävi meidän tiemme tänäkin kesänä. Mukaan olimme värvänneet venekuntaa vahvistamaan Kinnusen Tommin.

Tälläkään kertaa emme saaneet sovitettua treeni päivää kalenteriin, joten esikisan aika käytettiin kalojen etsimiseen ja keskityttiin pääosin edellisten vuosien ottipaikkoihin. Olimme jo kuulleet hyviä treenituloksia viimevuoden paikalta, joten sen jätimme rauhaan suosiolla.

Ajoimme läpi kolme aluetta ja jo perinteisesti kisamittainen kala kiersi pyytöimme. Oli kuitenkin selvää että etelän ja kaakon  puoli kisaalueesta ei kuulunut meidän suunnitelmiin kun starttaisimme pääkisaan.

Pääkisaan startattiin oikein hyvässä säässä. Tuuli rikkoi Oulunjärven pinnan ja aurinko paisteli pilvien välistä.

Startista suuntasimme veneen keulan kohti luodetta ja viimevuoden pelipaikkoja. Siimoihin solmittiin Tuikkareita ja Bombereita.

Ensimmäiset kuhat oli kyydissä jo ennen kuin kaikki vieheet saatiin pyyntiin ja mittakuhakin saatiin haaviin alle tunnin uistelun jälkeen.

Ensimmäiset viisi tuntia oli tapahtumarikkaita ja kaloja nousi kyytiin tasaiseen tahtiin. Mittakuhia kertyi 4 kpl.Sitten kalan tulo hiipui ja lopputuloksena puntarilla oli neljä kuhaa ja sijoitus jossain 20. paikkeilla. Kalat saatiin pienten painojen takaa Tuikkareilla ja Bombereilla sekä joku yksittäinen takilakala.

Oppia jälleen ensikertaan, kuten se että vaihtopaikka olisi tärkeää löytää, kun nuo pienet matalat alueet ajetaan helposti tukkoon ennen kisan loppua.

Hauska tapahtuma, hyvä porukka, ehkä taas ensi vuonna uudelleen.