Ahvenanmaa 2017 päivät 6,7,8

Tuulet jatkoi puhaltamista ja torstai aamuna odoteltiin jälleen rannassa sään paranemista. Meni pitkälle iltaan ennen kuin päästiin irtautumaan Husfjärdenin hiekalta. Aallokko oli ulkona vielä melko isoa, kun ruvettiin laskemaan täkyjä Kortsun kärjessä. Ensimmäisen tunnin aikana ainakin kolmella veneellä oli kalatapahtuma meidän lähistöllä, mutta itse onnistuimme väistelemään lohet helposti. Säätiedotuksesta poiketen tuuli yltyi koko ajan ja kun veneessä seisominen meni epämiellyttäväksi niin jouduimme tekemään rantaanlähtöpäätöksen. Vähän aiemmin VHF:ssä oli alkanut keskustelu, jonka mukaan erääseen ruotsalaisveneeseen tuli vettä, mutta emme omilla ruotsin kielen taidoilla pystyneet seuraamaan oliko kyseessä todellinen hätä vai jotain muuta. Oikeaa hätäkutsua ei kuulunut missään vaiheessa. Rantaan ajaessa tuuli oli jo varsin kova, mutta saarten suojissa päästiin ajamaan reippaasti kohti tukikohtaa. Lähellä Husfjärdenin lahtea tapasimme myös tämän ongelma veneen, jota sitten saattelimme kohti satamaa yhdessä parin muun aluksen kanssa. Alus liukui keula pystyssä ja oli enää juuri ja juuri pinnalla, koneen alakoppa vesirajassa. Vene miehistöineen pääsi kuin pääsikin rantaan. Mielestämme tilanne oli hätäkutsun arvoinen, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, joten ei siitä sen enempää.

 

Perjantai toisti samaa kaavaa sään suhteen. Iltapäivällä kolmen jälkeen tuuli kuitenkin rauhoittui ja pääsimme merelle. Kortsulta oli sen verran paljon kuultuja tapahtumia, että päätimme jäädä siihen. Noin 18.30 alkoi räikkä taas huutaa katolla ja mukavan kokoinen lohi oli kiinni. Allekirjoittanut vapaan ja pojat ottamaan perää tyhjäksi. Kalalla oli menohaluja joten takaa poikki uistellut koppivene meinasi tuottaa harmaita hiuksia oikein urakalla. Yritimme jopa VHF:llä kutsua ja pyytää väistöä. Kala kuitenkin rauhoittui ja saatiin se pois kabiinin edestä. Noin 10 min väännön jälkeen haavittiin Haikalaan vajaan kympin lohi, joka kelpuutti evääkseen Salsa Betsy levyn takana vedetyn Green Chartreuse kromi hupun ja salakan. Kovasta yrityksestä huolimatta emme onnistuneet enää lisää lohia saamaan.

Myös lauantai aamun lyhyt päätösveto oli tulokseton, joten reissun saldoksi jäi kolme lohta. Määrä oli vähäinen ja kokokin meillä varsin pientä. Lohilaskurin mukaan nousu on myöhässä, mutta silti viikolla 22 kala jo liikkui ja sen koko oli yleisesti varsin karkeaa. Aivan ei onnistuttu, mutta hyvillä mielin lähdettiin kotimatkaan ja odottamaan ensi kevättä. Lohihommissa näitä huonompia vuosia vaan välillä tulee ja sitten kun se kala alkaa kiertämään niin se osaa kanssa kiertää.

 Haikalan saldona oli siis  kolme lohta, kaikki plaanarista ja kaikki levyn takaa. Takilassa kaksi karkuutusta, joista toinen ison Okin takaa ja toinen vaparista.

Kiitos Ahvenanmeri ja kanssauistelijat taas tästä vuodesta.

 

Ahvenanmaa 2017, päivät 3,4 ja 5

Maanantaina tuuli aamusta kovaa. Käytiin täyttämässä eväsvarastoja Hugos - kaupassa ja haettiin pari pytyllistä polttoainetta. Iltapäivä tehtiin varustehuoltoa ja kytättiin netistä Märketin tuulta. Kuuden aikaan hermo petti ja suunnattiin ulos eilisille ottimestoille. Muutaman tunnin iltaveto ei tuottanut tulosta. VHF-radiossa kaloja kuului kuitenkin melko mukavasti.

Tiistaina lähdettiin ajoissa vesille ja suunnattiin kalajuttujen perässä vanhalle tutulle Sandgrundetin alueelle. Paikka vaikutti lupaavalta, luotain piirsi syöttiparvea isolle alueelle ja veden lämmöt oli yli kahdeksan astetta. Aamupäivän aikaa nähtiin lukuisia haavin heilahduksia, mutta meidän kepit pysyivät suorina. Iltapäivällä tuuli alkoi nousta ja lopulta se yltyi yli 12m/s. Paluumatka mökkirantaan tehtiin melkoisessa myötäaallossa, kun välillä tarvittiin kaikki satat hevosvoimaa seuraavalle aallolle kiipeämiseen. Rane ja Ville kepitteli Gislannilta 12+ ja 10+ lohet ja mökkinaapuri Piiroisten venekunta kolme kalaa, joista isoin 16+.

Gislannilla M/S Eckerö kulkee välillä eteläistä reittiä ja menee uistelumestojen läpi.

Keskiviikko aamulla herättiin jo 5.30 vain toteamaan yöllä yltynyt tuuli. Kahdeksan jälkeen mittarit Märketillä alkoivat laskea, joten päätettiin lähteä pesurumpuun. Muut mökkikylä veneet jäivät vielä rantaan, kun ajettiin ulos merisavun sekaan. Keli oli kohtuullinen, joten aloitettiin syöttien lasku Kortsulla. Aallokko oli sen verran kovaa että päätettiin tehdä pikä veto sivutuuleen ja käännettiin keula kohti Gisslania. Jälleen kerran nähtiin vierestä, kun Ruotsalais veneeseen haavittiin satasen käyrältä lohi. Iltapäivällä tuulen piti alkaa laskea ja näin tapahtuikin. Kierrettiin Gislannilla edellisten vuosien pisteitä sekä Ranen porukan edellispäivän ottipisteitä saamatta kuitenkaan mitään. Heikon kalantulon takia usko hommaan alkoi loppua ja päädyttiin vetämään illasta pitkä myötätuuli ja aurinko takana veto Gislannilta Neliseískalle. Matkalle jäi paljon potentiaalisia ottialueita, joten suunnitelma vaikutti hyvältä. Pätettiin lopettaa uistelu 23 aikaan neliseiskan ylityksen jälkeen. Koko veto oli tulokseton ja edes kunnon syöttiparvia ei löydetty. Klo 22.55 Neliseiskan päässä takilavapa nyökkäsi voimakkaasti ja luotaimeen piirtyi lohen hyökkäys. Samuli vapaan, mutta kala irtosi välittömästi. Ihmeteltiin tapahtunutta ja noiduttiin huonoa tuuria, kun katolla alkoi palaanarivavan räikkä huutaa. Samuli vapaan ja me Mikon kanssa perää tyhjentämään. Noin kymmenen minuutin väsyttelyn jälkeen Haikalaan haavittiin vajaan 8kg lohi. Henkisesti kala oli erittäin tärkeä pitkän tyhjän puten jälkeen. Vuodet ei ole veljiään ja kun nousulohi alkaa kiertää niin se sitten osaa kiertää vaikka koko viikon.

Ilta alkoi jo hämärtää ennen vapauttavaa räikä pärinää. 8kg.

Vasemman puoleisessa luotainkuvassa näkyy takilatärppi.