Ahvenanmaa 2017 päivät 6,7,8

Tuulet jatkoi puhaltamista ja torstai aamuna odoteltiin jälleen rannassa sään paranemista. Meni pitkälle iltaan ennen kuin päästiin irtautumaan Husfjärdenin hiekalta. Aallokko oli ulkona vielä melko isoa, kun ruvettiin laskemaan täkyjä Kortsun kärjessä. Ensimmäisen tunnin aikana ainakin kolmella veneellä oli kalatapahtuma meidän lähistöllä, mutta itse onnistuimme väistelemään lohet helposti. Säätiedotuksesta poiketen tuuli yltyi koko ajan ja kun veneessä seisominen meni epämiellyttäväksi niin jouduimme tekemään rantaanlähtöpäätöksen. Vähän aiemmin VHF:ssä oli alkanut keskustelu, jonka mukaan erääseen ruotsalaisveneeseen tuli vettä, mutta emme omilla ruotsin kielen taidoilla pystyneet seuraamaan oliko kyseessä todellinen hätä vai jotain muuta. Oikeaa hätäkutsua ei kuulunut missään vaiheessa. Rantaan ajaessa tuuli oli jo varsin kova, mutta saarten suojissa päästiin ajamaan reippaasti kohti tukikohtaa. Lähellä Husfjärdenin lahtea tapasimme myös tämän ongelma veneen, jota sitten saattelimme kohti satamaa yhdessä parin muun aluksen kanssa. Alus liukui keula pystyssä ja oli enää juuri ja juuri pinnalla, koneen alakoppa vesirajassa. Vene miehistöineen pääsi kuin pääsikin rantaan. Mielestämme tilanne oli hätäkutsun arvoinen, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, joten ei siitä sen enempää.

 

Perjantai toisti samaa kaavaa sään suhteen. Iltapäivällä kolmen jälkeen tuuli kuitenkin rauhoittui ja pääsimme merelle. Kortsulta oli sen verran paljon kuultuja tapahtumia, että päätimme jäädä siihen. Noin 18.30 alkoi räikkä taas huutaa katolla ja mukavan kokoinen lohi oli kiinni. Allekirjoittanut vapaan ja pojat ottamaan perää tyhjäksi. Kalalla oli menohaluja joten takaa poikki uistellut koppivene meinasi tuottaa harmaita hiuksia oikein urakalla. Yritimme jopa VHF:llä kutsua ja pyytää väistöä. Kala kuitenkin rauhoittui ja saatiin se pois kabiinin edestä. Noin 10 min väännön jälkeen haavittiin Haikalaan vajaan kympin lohi, joka kelpuutti evääkseen Salsa Betsy levyn takana vedetyn Green Chartreuse kromi hupun ja salakan. Kovasta yrityksestä huolimatta emme onnistuneet enää lisää lohia saamaan.

Myös lauantai aamun lyhyt päätösveto oli tulokseton, joten reissun saldoksi jäi kolme lohta. Määrä oli vähäinen ja kokokin meillä varsin pientä. Lohilaskurin mukaan nousu on myöhässä, mutta silti viikolla 22 kala jo liikkui ja sen koko oli yleisesti varsin karkeaa. Aivan ei onnistuttu, mutta hyvillä mielin lähdettiin kotimatkaan ja odottamaan ensi kevättä. Lohihommissa näitä huonompia vuosia vaan välillä tulee ja sitten kun se kala alkaa kiertämään niin se osaa kanssa kiertää.

 Haikalan saldona oli siis  kolme lohta, kaikki plaanarista ja kaikki levyn takaa. Takilassa kaksi karkuutusta, joista toinen ison Okin takaa ja toinen vaparista.

Kiitos Ahvenanmeri ja kanssauistelijat taas tästä vuodesta.